SOSIAALINEN MEDIA

Sosiaalinen media on käsitteenä vielä melko uusi, joten siitä on olemassa useita erilaisia tulkintoja. Voidaan esimerkiksi sanoa, että sosiaalinen media on prosessi, jossa yksilöt ja ryhmät rakentavat yhteisiä merkityksiä sisältöjen, yhteisöjen ja verkkoteknologioiden avulla. Siinä tuotetaan tai jaetaan mediasisältöä yhteisöllisesti. Yleisimmin sosiaaliseksi mediaksi käsitetään Internetissä tapahtuva kanssakäyminen kuten erilaiset keskustelupalstat, blogit, yhteisöt, virtuaalimaailmat, verkostoitumissivustot, sisällönjulkaisupalvelut ja niin edelleen. Internetissä tapahtuvassa kanssakäymisessä sana on vapaa ja tieto leviää usein hyvinkin nopeasti eteenpäin, sillä suurin osa sosiaalisen median sisällöstä on käyttäjien tuottamaa. Internetissä voi olla kontaktissa muihin ihmisiin ja yhteisöihin myös anonyymisti, mikä tarkoittaa sitä, ettei omaa henkilöllisyyttään tarvitse välttämättä paljastaa, vaan voi esimerkiksi kertoa mielipiteensä vapaammin kuin tavallisessa sosiaalisessa kanssakäymisessä. Tämän vuoksi kynnys julkaista omia mielipiteitään ja muuta tietoa sosiaalisessa mediassa on hyvin matala eikä sitä valvo yleensä mikään ulkopuolinen taho. Sosiaalinen media on sidonnainen tekniikkaan, sillä se välittyy yleensä Internetin kautta. Sillä on myös suuri vaikutus yhteiskunnallisiin, taloudellisiin ja kulttuurillisiin asioihin.

Blogit

Internetissä kirjoitettavat blogit ovat yleistyneet jatkuvasti ja blogien kirjoittajia sekä lukijoita tulee koko ajan lisää. Blogeja löytyy aivan laidasta laitaan aina laihdutus- ja ruokablogeista, muoti-, kosmetiikka-, elektroniikka- ja kirjallisuusblogeihin asti. Kauneudenhoitoalalla blogeja löytyy paljon esimerkiksi meikkaus- ja kosmetiikkablogeja sekä tyyliblogeja. Kauneus&Terveys-lehdessä (1/2010) oli Pysäytä jojo!-artikkeli laihdutuksesta ja tässäkin kirjoituksessa ”lähteenä” oli käytetty erästä laihdutusblogia ja blogin kirjoittajaa oli haastateltu lehteen. Myös monissa muissa lehdissä blogeista kirjoitetaan paljon ja esimerkiksi useilla muoti- ja nuortenlehdillä onkin omilla nettisivuillaan blogi tai useampi.

Muita sosiaalisen median kanavia

Internetin verkostoitumissivustoja löytyy todella paljon erilaisia, mutta nykyään Suomessa yleisimmät ovat Facebook, Twitter ja IRC-Galleria. Näillä sivuilla voi jakaa itsestään tietoa ystävien ja muiden ihmisten kanssa Näin on myös helpompi kertoa omia mielipiteitään ja tuntemuksiaan muille. Internetissä on helppo verkostoitua ja monilla sivuilla voikin liittyä joihinkin ryhmiin tai yhteisöihin ja esimerkiksi Facebookissa voi halutessaan liittyä jonkun henkilön tai asian faniksi. Näin voi tehdä esimerkiksi silloin, kun haluaa kertoa muille omista kiinnostuksenkohteistaan mieltymyksistään näiden kautta. Yhteisöihin kuulumisesta tulee usein myös tunne, että kuuluu johonkin ja tätä kautta voi myös etsiä samanhenkisiä ihmisiä ympärilleen. Halutessaan voi julkaista myös kuvia itsestään, elämästään ja ystävistään. Suurin osa nuorista kuuluu johonkin Internet-yhteisöön, mutta nykyään tämä ilmiö on yleistynyt myös vanhempien ihmisten keskuudessa. Myös keskustelupalstoja löytyy paljon niin Suomessa kuin muuallakin maailmalla. Esimerkiksi Suomi24-sivuston keskustelupalstoilla voi tuoda omia mielipiteitään julki ja jakaa tietoa muiden ihmisten kanssa.

Uusi ja vanha markkinointi - markkinointiajattelun kehittyminen

Ero vanhan ja nykyisen markkinoinnin välillä on erittäin suuri. Markkinointikeinot ovat vuosien saatossa kehittyneet vaiheittain. Markkinointiajattelun kehityksestä on olemassa monia erilaisia teorioita, mutta yksi niistä on viisiosainen markkinointiajattelumalli. Tässä kehitysmallissa markkinointiajattelu on alun perin lähtenyt tuotantosuuntaisesta ajattelusta (yleinen vuosina 1900-1950). Tämä tarkoittaa valmistussuuntaista markkinointiajattelua, joka perustuu siihen, että yrityksen tuotteet ovat kysyttyjä ja käyvät kaupaksi yli kapasiteetin. Yrityksen tuli huolehtia vain tuotteiden saatavuudesta eikä muuhun markkinointiin tarvinnut panostaa. Tämän jälkeen yleisimmäksi ajattelumalliksi tuli myyntikeskeisyys (1950-1960). Myyntikeskeisessä markkinointiajattelussa jouduttiin miettimään keinoja myynnin lisäämiseksi valinnanvarojen kasvaessa. Mainontaa käytettiin entistä enemmän ja asiakkaille yritettiin saada tuote myytyä hinnalla millä hyvänsä. Tältä ajalta onkin luultavasti peräisin ajatus ”tyrkyttämisestä ja pakkomyynnistä”. Asiakkaan tarpeista ja toiveista ei välitetty. Kysyntäsuuntainen ajattelutapa (1970-1980) sen sijaan panosti jo asiakkaan toiveisiin ja tarpeisiin. Tuotteita ja palveluita pyrittiin kehittämään ja tekemään niistä asiakkaalle sopivampia. Kysyntäsuuntaisessa ajattelussa kuitenkin haluttiin tehdä niin sanottuja kompromissituotteita, joka sopivat keskimäärin kaikille asiakkaille. Asiakassuuntaisessa markkinoinnissa sitä vastoin pyritään valmistamaan ja myymään sellaisia tuotteita, jotka vastaavat vain tietyn asiakasryhmän tarpeita. Tämä tarkoittaa siis sitä, että yrityksen tulee segmentoida eli kohdentaa tuotteensa ja valmistaa useita eri tuotteita asiakkaidensa tarpeiden ja toiveiden mukaisesti. Uusin markkinointiajattelutapa on suhdeajattelu. Tämä perustuu siihen, että yrityksen tärkein suhde on asiakassuhde. Nykyaikaisessa markkinoinnissa tärkeintä onkin löytää tietty asiakasryhmä (heimo), jolle tuotetta myy ja jonka tarpeisiin, arvoihin ja elämäntyyliin se sopii. Tässä ajattelussa tuotekehittely on aina asiakaslähtöistä. Erilaisia viestintäkeinoja yksilöllisesti käyttäen lähestytään sekä uusia että jo olemassa olevia asiakkaita. Asiakassuhteita ylläpidetään ja seurataan huolellisesti ja tuotteiden ja palveluiden yksilöllistämiseen panostetaan asiakassuhteen kaikissa vaiheissa.

Pohdintaa markkinoinninnista - "Seth Godin - Kaikki markkinoijat ovat valehtelijoita"

Seth Godin keskittyy kirjassaan ’Kaikki markkinoijat ovat valehtelijoita’ markkinoinnin syvimpään olemukseen ja siihen, että kaikki toimiva markkinointi perustuu hyvän ja uskottavan tarinan kertomiseen (”valehteluun”). Jotta markkinointi toimii, on markkinoijan myös itse uskottava omaan tarinaansa ja elettävä sen mukana. Kun kuluttaja kehittää itselleen tarpeen, on markkinoijan tehtävä luoda tähän tarpeeseen sopiva tarina, joka luo kysyntää. On kerrottava nimenomaan tarina, eikä pidettävä faktoihin perustuvaa luentoa. Kuluttajaa miellyttää ainoastaan tarina, ei myytävä hyödyke tai palvelu! Kuluttajan on kiinnostuttava tarinasta tuotteen tai palvelun takana, joten tarinassa tulee olla jotain uutta, sillä vain uudet asiat huomataan. Uuden asian huomattuaan kuluttaja arvaa loput. (?) Markkinoijan ei kuitenkaan pidä antaa suoraan vastauksia kuluttajalle, sillä löytämisprosessi on tehokkaampi kuin vastausten saaminen suoraan. Kuluttajan tulee siis kiinnostua tarinasta aidosti ja tarinan on sovittava kuluttajan maailmankuvaan. Kuluttajan maailmankuva onkin yksi markkinoinnin perusta, sillä maailmankuva on ikään kuin eräänlainen linssi, jonka läpi kuluttaja katsoo maailmaa ja määrittelee uskooko markkinoijan kertomaa tarinaa vai ei. Se on tavallaan jokaisen henkilökohtainen makuasia. Markkinoijan täytyy muistaa, ettei kenenkään maailmankuvaa kannata yrittää muuttaa, vaan hänen on kerrottava tarina, joka sopii täysin tietyn ryhmän maailmankuvaan. Jos tarinalle löytyy sopiva kohderyhmä, niin markkinointi onnistuu, sillä tämä kyseinen ryhmä alkaa välittää tarinaa eteenpäin muille. Parhaimmat tarinat lupaavat täyttää kuluttajan maailmankuvan toiveet. Tarina toimii, kun se oikeasti parantaa tuotetta tai palvelua. Sen uskominen ei koskaan saa vahingoittaa kuluttajaa, sillä tällöin tarinan ja markkinoijan uskottavuus kärsii. On myös muistettava, että ”huijatuksi” tullut kuluttaja ei koskaan toista tarinaasi kenellekään, jolloin markkinointi epäonnistuu. Ensivaikutelma on tärkeä osa markkinointia. Kuluttaja tekee usein erittäin nopean päätöksen siitä, miellyttääkö tarina häntä vai ei. Tätä päätöstä on erittäin vaikeaa enää muuttaa, sillä ihmiset vihaavat myöntää olleensa väärässä eivätkä halua muuttaa mieltään. Markkinoijan on kiinnitettävä huomiota siihen, että ensivaikutelmassa jokaisella aistilla on merkitystä (tuoksu, sijainti, kirjasintyyppi, tapa vastata puhelimeen…). Tehokkaimpia markkinointitarinoita ovat yllättävät ”ei voi olla totta”-tarinat. Kiistattomat ja riskittömät tarinat eivät ole tehokkaita, sillä ne ovat tylsiä.

Sosiaalisen median vaikutus yritystoimintaan - mahdollisuudet

Sosiaalisen median suosio yritystoiminnan välineenä kasvaa jatkuvasti. Se on kuitenkin käsityksenä melko uusi, joten siitä on olemassa useita erilaisia tulkintoja. Internet tarjoaa sopivan ympäristön sosiaalisen median tuottamiselle, sillä siellä yksilöt ja yhteisöt voivat olla toisiinsa yhteydessä globaalisti ja ympäri vuorokauden. Yleisimmin sosiaalisella medialla tarkoitetaan työvälineitä, joilla ihmiset ja yritykset voivat vapaasti itse luoda, jakaa ja kommentoida verkkosisältöä. Sosiaalisen median välineitä ovat muun muassa blogit, keskustelupalstat, yhteisöt, verkostoitumissivustot, virtuaalimaailmat ja sisällönjulkaisupalvelut.

Yrityksille sosiaalinen media luo mahdollisuuksia sekä sisäisessä käytössä yrityksen työntekijöiden välillä että ulkoisessa käytössä myynnin edistämisessä. Ulkoisesti yritys voi sosiaalisen median avulla oppia kuuntelemaan asiakkaita, etsimään juuri oikeita myyntiargumentteja ja parantamaan asiakaspalvelun tasoa. Sosiaalisen median kautta sekä työntekijät että asiakkaat saavat mahdollisuuden osallistua keskusteluun ja olla suoraan yhteydessä toisiinsa ilman ylimääräisiä välikäsiä.

Sosiaalisen median hyödyntäminen ulkoisesti yritystoiminnassa on usein lähtenyt liikkeelle esimerkiksi yrityksen omasta blogista. Yritys voi sosiaalisen median avulla seurata verkkokeskustelua, jakaa tietoa ja kerätä asiakaspalautetta sekä tietoa liiketoiminnan kehittämisestä. Se voi saada hyvin tietoa myös esimerkiksi yrityksen yleisimmistä asiakaspalveluongelmista ja uusista myyntimahdollisuuksista. Tämä edellyttää kuitenkin, että yrityksen on oltava valmis kuuntelemaan ja osallistumaan keskusteluun saadakseen parhaan hyödyn sosiaalisen median käytöstä. Yrityksen olisi myös seurattava päivittäin keskustelua sosiaalisen median välineillä. Ratkaisevaa on kuitenkin se, miten sosiaalisesta mediasta saatavaa tietoa pystytään suodattamaan oikealla tavalla, jotta se olisi yritykselle mahdollisimman tehokkaasti hyödynnettävissä.

Sosiaalista mediaa voi hyödyntää hyvin myös yrityksen sisäisessä viestinnässä. Se on yksi kanava jakaa ja tuottaa tietoa sekä hallita osaamista. Tämä auttaa työntekijöitä vaihtamaan tietoa vapaammin keskenään, jolloin asiat voivat toimia paremmin yrityksen sisällä ja jolloin yritys oppii tunnistamaan olennaisemman tiedon turhemmasta tiedosta. Tätä kautta yrityksen kaikki työntekijät voivat osallistua uusien innovaatioiden tuottamiseen. Kun yrityksen sisäinen tiedonkulku sujuu hyvin sosiaalisen median työvälineiden kautta, ei tarvita suuria määriä dokumentteja, palavereja ja muistioita. On tutkittu, että hyvä yrityksen sisäisen sosiaalisen median hyödyntäminen voi vähentää yrityksen kokouksia ja sisäistä sähköpostiliikennettä jopa puolella.

Esimerkiksi Yhdysvalloissa sosiaalista mediaa käytetään paljon hyödyksi yritystoiminnassa, mutta Suomessa sen hyödyntäminen on vielä hyvin vähäistä. Tämä johtuu osittain suomalaisten yritysten ennakkoluuloista sitä kohtaan, sillä monet yritykset kuvittelevat sen tuottavan väärää tietoa tai rikkovan tietoturvan.

Löysin netistä kiinnostavan uutisen, jossa kerrottiin, että viime vuonna tehdyn tutkimuksen mukaan suomalaisten ehdokkaiden menestys eurovaaleissa oli täysin verrannollinen siihen, kuinka paljon heistä keskusteltiin sosiaalisessa mediassa. Ehdokkaat, jotka herättivät eniten keskustelua, valittiin siis Brysseliin. Sillä, herättikö ehdokas sosiaalisessa mediassa negatiivista vai positiivista keskustelua, ei tutkimuksen mukaan ollut mitään merkitystä, vaan tärkeintä oli, että ehdokkaasta ylipäätään keskusteltiin paljon. Mielestäni tämä on mielenkiintoinen huomio. Yritystoimintaa ajatellen tästä voisi päätellä, että melkein kaikki yrityksenkin saama julkisuus sosiaalisessa mediassa olisi siis hyvää julkisuutta ja edistäisi liiketoimintaa. Voidaanko kuitenkaan ajatella, että yritykset voidaan rinnastaa ehdokkaisiin tässä asiassa? Onko sosiaalisen median vaikutus sama ihmisten ja yritysten kohdalla?